Olen pienestä asti ollut eläinystävä. Tuli leikittyä aina madoilla ja toukilla ja koppakuoriaisilla.
Kerran oltiin saaressa ja siellä oli sellaisia isoja karvaisia toukkia. Niiden kanssa kun oli tullut leikittyä, niin alkoi kädet kutista. Seuraavaksi sormet turposivat ja kipeytyivät niin, ettei voinut edes kirjoittaa kunnolla pariin viikkoon. Lääkäri ei tiennyt mitään, sitten soiteltiin ympäriinsä ja Korkeasaaressa vastattiin, että juu Heinähukka-niminen toukka erittää eräänlaista ainetta puolustuksekseen. Siinä sitten oltiin kädet turvoksissa monta viikkoa. Sen jälkeen ei ole tehnyt mieli olla tekemisissä minkäänlaisten toukkien ja kaalimatosten kanssa.
Hämähäkki terassilta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti